 |
 |
|
 Velkua Facebookissa Velkua Twitterissä |
|
|
 |
|
|
|
|
|
Kokemuksia palkkatuestaVelkuan saaristolaisyhdistys ry on perustettu kylätoimikuntana huhtikuussa 1996 ja merkitty yhdistysrekisteriin marraskuussa 2002. Jäsenistö koostuu sekä vakivelkualaisista että kesäasukkaista. Yhdistyksemme on työllistänyt vaihtelevasti 1-2 henkilöä palkkatuen ja hankerahoituksen avulla. Olimme 2006-2007 omalla Kaijalta Prykalle -osahankkeellamme mukana Suomen Kylätoiminta ry:n koordinoimassa TOIMI-hankkeessa, jossa on tavoitteena koota maaseudun hajallaan olevasta palvelutarpeista töitä ja palveluja saaristossa asuville ja eläville ihmisille, etenkin naisille. Teimme osa-hankkeessamme palvelukartoituskyselyn neljän kunnan alueella, jossa ilmeni erilaisia tarpeita mm. mökkitalkkari- ja siivouspalvelujen tarvetta. Toritoimintaa kyselytulosten pohjaltaVelkualla kesäasukkaiden kyselyissä kävi ilmi toive Teersalon rannan tai torin kehittämisestä paikallistuotteiden myyntipaikaksi. Vastasimme kyselyssä ilmenneeseen tarpeeseen perustamalla kesätorin Teersalon rantaan ja palkkaamalla kesätorituotteiden valmistuksen ja myyntiin kesän ajaksi (15.6.-15.9.2007) henkilön, joka oli työttömänä työnhakijana paikkakunnallamme. Aloite palkkaamiseen tuli palkattavalta itseltään, jolla oli vaadittavaa aktiivisuutta ja osaamista vastaamaan palvelukartoituksessa ilmenneeseen kesätorin pyörittämiseen. Tiedon palvelukartoituksen tuloksista työtön sai hankevetäjältä.
Selvitimme yhdistyksessä mahdollisuutemme palkkatukeen työvoimatoimistosta. Palkkatuen saamiselle asetettiin tiettyjä ehtoja: verotodistus, työsopimus noudatettavine työehtosopimuksineen, työaikoineen, palkkoineen jne. Yhdistyksen täytyi pystyä osoittamaan korkeintaan kolme kuukautta vanha verotodistus hoidetuista veroista. Tämän todistuksen saimme verotoimistosta ilman kustannuksia. Työsopimus ja palkkatukiTyöehtosopimukseksi valikoitui palvelualan (PAM) työehtosopimus, koska arvioimme mukaan palkattavamme tulisi käyttämään enemmän aikaan myyntityöhön kuin itse tuotteiden valmistukseen. Ehtona oli myös noudattaa palkattavan suhteen alan minipalkkaa. Otimme kuitenkin huomioon palkattavamme työkokemuksen, emmekä maksaneet aivan alan minimipalkkaa. Vinkin oikeaan työsopimukseen saimme työvoimatoimiston työlinjalta. Työlinjalla osattiin myös neuvoja, ilta- ja lauantailisien maksamisista palkattavalle. Tosin sama tieto kävi ilmi kun luki työehtosopimuksen tiivistelmän. Täyden tuen saannin ehtona oli myös vähintään 75 prosentin työaika. Teimme työntekijän kanssa työsopimuksen, täytimme netistä ladattavan palkkatukihakulomakkeen ja lähetimme hakemuksemme verotodistuksen kanssa työvoimatoimistoon. Palkkatuen käsittelyaika Raision työ- ja elinkeinotoimistossa oli lyhyt, alle viikko. Saimme selkeitä ja hyviä neuvoja etukäteen soitellessamme, eikä meidän tarvinnut täydentää hakemusta. Käsittelyä nopeuttaaksemme faksasimme hakemukset heti kun saimme ne valmiiksi. Posti vei alkuperäisversiot perille päivän myöhemmin. Saimme palkkatukea 35,87 euroa/arkipäivä. Tämä tarkoitti kuukaudessa noin 790 euroa, kun kuukaudessa laskettiin olevan noin 22 arkipäivää. Koska olimme luvanneet työsopimuksessa palkattavallemme kuukausipalkaksi enemmän kuin palkkatuki oli, palkkatuen ja palkan erotus meidän tuli saada torituotteiden myynnistä. Tori oli auki kaksi päivää viikossa, tavallisesti torstaisin ja perjantaisin klo 15-19. Myyntiä olisi voinut olla pidempäänkin, mutta halusimme rajata iltamyyntiä iltalisien maksun vuoksi. Saimme torimyynnillä katettua juuri ja juuri torimyyjän palkan. Voittoa emme ehtineet kesän aikana saamaan. Paikallisia myyntituotteitaMyynnissä oli paitsi työllistämämme valmistamia leivonnaisia, leipä-, kala- ja kurkkutuotteita, myös paikallisten yrittäjien tuotteita. Paikalliselta luomutilalta saimme myyntiin perunoita, sipuleita, porkkanoita ja tilliä. Paikallisilta käsityöläisiltä saimme myyntiin käsinmaalattuja tai itsetehtyjä kortteja, nimikylttejä ja lasitöitä. Paikallisen palvelukeskuksen tuotteista otimme myyntiin paikallista kulttuuria tukevia kirjoja.
Menekiltään parhaimmiksi myyntiartikkeliksi osoittautuivat tuoreet leivonnaiset ja luomutilan tuotteet. Asiakkaina toria hyödynsivät enemmän kesäasukkaat ja turistit kuin paikalliset. Kokeilusta jäi pohdittavaksi eräitä kehittämistarpeita. Jatkoa ajatellen tori olisi vetovoimaisempi, jos myyntiin saataisiin laajemmin lähialueen alkutuottajien tuotteita. Tässä kokeilussa tuotteita pyydettiin vain velkualaisilta tuottajilta ja käsityöläisiltä. Myös torin laajempi aukioloaika, erityisesti iltaisin, palvelisi paremmin asiakkaita. Laajempiin aukioloaikoihin tarvittaisiin kuitenkin jo laajempi tuotteiden myynti ja toinen palkattava henkilö. Myönteisiä kokemuksia
Suosittelisimme kokemuksemme mukaan palkkatuen käyttöä muille pienille yhdistyksille paikalliseen kehittämistyöhön. Yhdistyksen ei tarvitse olla varakas, jotta voi hyödyntää palkkatukea, jos halua ja tahtoa löytyy. Palkka pitäisi toki pystyä työntekijälle maksamaan, vaikka palkkatuki maksetaankin yhdistykselle noin kuukauden verran jälkikäteen. Palkkatukea ovat eräät kylätoimijat hyödyntäneet mm. kylätalkkarin, siivoojan, kylätaloemännän palkkaamiseen. Yhdistyksemme on käyttänyt aikaisemmin palkkatukea myös työttömän henkilön palkkaamiseen, joka on tehnyt esimerkiksi hankehakemuksia tai laatinut yhdistyksen historiikkia. Tuen hyödyntämisen mahdollisuudet yhdistyksissä ovat siis moninaiset. Joitakin haasteitakinOngelmia tuotti ensimmäisten palkkarahojen hakeminen työvoimaviranomaiselta, vaikka saimme ohjeistusnivaskan palkkatukipäätöksen mukana. Tuskaa kirjanpidosta kokemattomalle tuottivat muutamien termien tarkoituksen ja laskuperusteiden miettiminen, prosenttilasku Excelillä oli sen sijaan homman helpoin osuus. Palkkatuen tilityksen teko tapahtui kuukausittain, siis neljää kertaa hankkeen aikana. Kun ensimmäiseen palkan maksatushakemukseen kului ehkä kaksi työpäivää, seuraavat sujuivat huomattavasti notkeammin. Ensimmäinen palkkatuen tilityslomake tuli kaiken päänvaivan jälkeen takaisin täydennettäväksi. Olimme sittenkin päätelleet erilaiset vähennysprosentit väärin. Taas soitto työvoimatoimistoon, vakuutusyhtiöön ja kirjanpitäjälle, niin asia selvisi. Eräs maallikon kannalta mielenkiintoisemmista kummajaisista oli ns. alankohtaisesti määräytyvä tapaturmamaksu. Kävi ilmi että vakuutusmaksu oli paitsi alamääräytyvä myös eri hintainen riippuen vakuutusyhtiöstä. Soitto kirjapitäjällemme ratkaisi asian. Hän toki tiesi mitä vakuutusyhtiötä käytimme ja millä hinnalla olimme saaneet tapaturmavakuutuksen. Paperityötä yksinkertaisemmaksiJotta mahdollisimman moni yhdistys saataisiin hyödyntämään palkkatukea, pitäisi palkkatukeen liittyvää paperityötä saada yksinkertaistettua. Voin uskoa, että kuukausittain täytettävät tilityslomakkeet liitteineen voivat olla kynnyksenä yhdistyksessä, jossa ei ole totuttu esimerkiksi työantajan rooliin, hanketyöhön tai jossa aktiivinen jäsenistö on suhteellisen iäkästä ja paperityöhön tottumatonta. Työvoimaviranomainen ohjeistaa hyvin, mutta moni ohjelapun termi on alan kieleen tottumattomalle vaikeaselkoinen. Paras ajan ja saatavan tuen hyötysuhde varmaan saataisiin, jos ammattimainen kirjanpitäjä hoitaisi yhdistyksen palkkatukitilitysten teot. Harmillista on, jos paikalliset yhdistykset eivät ymmärrä hyödyntää palkkatuen mahdollisuuksia paikallisten ihmisten työllistämisessä ja paikallisessa kehittämistyössä. Ohjeita netistäLisätietoa palkkatuesta löydät seuraavasta linkeistä. Jos kiinnostut asiat enemmän, rohkaisemme soittamaan lähimpään työvoimatoimistoon. Työ- ja elinkeinotoimiston valtakunnalisilla sivuilla on perustietoa palkkatuesta ja lomake tuen hakemista varten. Myös lukuisilla kyläyhdistyksillä on kokemusta palkkatuen käytöstä. Aktiivisten kylien yhteystietoja saat esimerkiksi Suomen Kylätoiminta ry:stä. Hyödyllistä tietoa yhdistysten työllistämismahdollisuuksista, verotuksista ja vakuutuksista löydät Kyläyhdistyksen työllistämis- ja verotusoppaasta. Jos haluat tietää lisää kokemuksistamme, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. LISÄTIETOJA
|
|
Hankevetäjä |
